Heta-liiton säännöt

I LUKU
NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA

1§ Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry ja lyhenne Heta-liitto.

Ruotsiksi Liitosta voidaan käyttää nimeä Heta – förbundet för personliga assistentersarbetsgivare i Finland ja englanniksi Heta – Union of the Employers of Personal Assistants in Finland. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä Liitto.

Liitto on suomenkielinen, mutta se voi käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä. Liiton kotipaikka on Turku ja toimialue Suomi.

2§ Tarkoitus

Liiton tehtävänä on edistää jäsentensä
– yhdenvertaisen ja itsenäisen elämän toteutumista
– etujen toteutumista henkilökohtaisen avun alueella
– valmiuksia toimia henkilökohtaisen avustajansa työnantajana
– turvallista ja toimivaa henkilökohtaisen avustajan työnantajuutta
– yhteistä etua alan työmarkkinaedunvalvonnassa.

Lisäksi Liiton tehtävänä on
– kehittää henkilökohtaisen avun toimialaa ja lisätä sen arvostusta
– varmistaa vammaisten itsemääräämisoikeus henkilökohtaisessa avussa
– kehittää henkilökohtaisen avun työnantajamallin toimivuutta
– toimia alan työehtosopimusosapuolena jäsentensä edustajana.

3§ Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto
– toimii aktiivisesti henkilökohtaisen avun kehittämisessä
– tuottaa neuvontapalveluita ja auttaa jäseniään ongelmatilanteissa
– neuvottelee ja solmii henkilökohtaisen avun työehtosopimuksen
– vaikuttaa toimialansa lainsäädännön ja muiden normien kehittämiseen
– järjestää kokouksia ja koulutuksia sekä neuvonta-, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia
– edustaa jäseniään erilaisissa yhteiskuntasuhteissa, verkostoissa ja työryhmissä
– julkaisee tukimateriaalia ja ohjeita
– seuraa henkilökohtaisen avun toteutumista – tiedottaa henkilökohtaisesta avusta ja sen merkityksestä
– tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja
– kehittää hyviä käytäntöjä ja ohjeita henkilökohtaisen avun työnantajamallin tueksi
– toteuttaa muita Liiton toimialaan kuuluvia tehtäviä.

Toimintansa tukemiseksi Liitto voi
– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
– hankkia, omistaa ja myydä toimintaansa varten tarpeellista kiinteää, irtainta ja aineetonta omaisuutta
– perustaa tarkoitustaan edistäviä rahastoja, yhdistyksiä ja yhtiöitä
– harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa
– anoa apurahoja ja avustuksia sekä
– toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Liitto on yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton, eikä sen tarkoituksena ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota.

II LUKU
JÄSENYYS

4§ Jäsenet

Liiton jäsenet voivat olla varsinaisia jäseniä sekä henkilö- ja yhteisökannattajajäseniä. Lisäksi Liitto voi kutsua kunniajäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Liiton tarkoituksen hyväksyvä täysi-ikäinen luonnollinen henkilö, joka toimii
– oman henkilökohtaisen avustajansa työnantajana tai
– vammaisen henkilön puolesta tämän henkilökohtaisen avustajan työnantajana.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, järjestö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Liiton tarkoitusta ja toimintaa.

Hallitus hyväksyy varsinaiset ja kannattajajäsenet hakemuksesta.

Valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut Liiton toimintaa.

5§ Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

Vain varsinaisella jäsenellä on oikeus äänestää valtuustovaalissa ja asettua ehdolle valtuustoon tai hallitukseen.

Varsinaisella jäsenellä on oikeus äänestää yhdestä kolmeen ehdokasta valtuuston vaalissa. Jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta eikä oikeutta asettua ehdolle valtuustoon tai hallitukseen, ellei hän ole maksanut koko erääntynyttä jäsenmaksuaan Liitolle vaalijärjestyksessä määrättyyn päivään mennessä.

Varsinainen jäsen ja kannattajajäsen maksavat liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Maksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Kunniajäsenyydestä ei peritä jäsenmaksua. Kunniajäsen voi olla myös Liiton varsinainen jäsen, jolloin hän maksaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksun.

Jäsenen on noudatettava näitä sääntöjä sekä täytettävä niihin ja Liiton tekemiin sopimuksiin ja päätöksiin perustuvat velvollisuutensa.

6§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Varsinaisen jäsenen tulee ilmoittaa, jos hän ei enää toimi pysyvästi henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Tällöin jäsenyys muuttuu henkilökannatusjäsenyydeksi jäsenen suostumuksella. Muutoin jäsenen on erottava Liitosta.

Jäsen voi erota Liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta valtuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen ei poista erääntyneitä jäsenmaksuvelvoitteita.

Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt edellisen vuoden erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta.

Hallitus voi erottaa varsinaisen ja kannattajajäsenen, joka
– ei enää täytä näissä säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja
– on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on Liittoon liittymällä sitoutunut.
– on menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Liittoa tai
– on toistuvasti tai tahallisesti rikkonut Liiton solmimia työehtosopimuksia.

Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, on jäsenelle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekoa.

III LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

7§ Toimielimet

Liiton päätösvaltaa käyttää valtuusto. Toimeenpanevana elimenä on hallitus.

8§ Päätöksenteko ja kokousjärjestelyt

Valtuuston ja hallituksen kokousten päätökset tehdään avoimen äänestyksen perusteella, ellei suljettua äänestystä kannatetusti vaadita.

Äänestyksen voittaa ehdotus, joka saa yli puolet annetuista äänistä, lukuun ottamatta näiden sääntöjen 22 § ja 23 § mainittuja asioita. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Valtuuston tai hallituksen puheenjohtajan vaalissa valituksi tulevan on saatava yli puolet annetuista äänistä. Muissa henkilövaaleissa valituksi tulee suurimman äänimäärän saanut ehdokas.

Reaaliaikainen etäosallistuminen valtuuston ja hallituksen kokouksiin on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos hallitus niin päättää. Hallitus päättää toteutustavasta.

Kokouskutsussa on mainittava, onko etäosallistuminen mahdollista, ja miten se toteutetaan. Jos kokoukseen etäosallistuvan puheoikeuden käyttäminen on rajoitettua, siitä on mainittava kutsussa.

Äänestyksessä tai vaalissa hallitus päättää, miten etäosallistujan henkilöllisyys varmistetaan.

9§ Valtuusto

Liiton päättävänä elimenä on valtuusto. Valtuuston kokoukset ovat sääntömääräisiä ja ylimääräisiä kokouksia. Sääntömääräisiä kokouksia ovat vuosittain 15.5. mennessä pidettävä kevätkokous ja 15.12. mennessä pidettävä syyskokous.

Järjestäytynyt valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä, mukaanlukien puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Valtuuston jäsenen tai varajäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10§ Valtuuston kokoonpano

Valtuustoon valitaan 14–20 varsinaista jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi valitaan 14–20 varajäsentä. Tulevan valtuuston koosta päättää edellinen valtuusto viimeisessä sääntömääräisessä kokouksessaan. Valtuusto valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuston toimikausi alkaa vaalituloksen julkistamista seuraavasta syyskokouksesta ja päättyy seuraavan vaalituloksen julkistamista seuraavaan syyskokoukseen.

Valtuuston jäsenen ja varajäsenen tulee olla Liiton varsinainen jäsen. Hänet katsotaan eronneeksi valtuustosta, jos tämä edellytys lakkaa.

Valtuuston jäsenen tilalle jäljellä olevaksi kaudeksi nousee valtuuston seuraavassa kokouksessa varajäsen, jos jäsen
– tulee valituksi hallitukseen tai
– on pysyvästi estynyt toimimasta valtuuston jäsenenä tai
– menettää vaalikelpoisuutensa.

Valtuuston varajäsen katsotaan eronneeksi seuraavassa valtuuston kokouksessa, jos varajäsen
– tulee valituksi hallitukseen tai
– on pysyvästi estynyt toimimasta valtuuston varajäsenenä tai
– menettää vaalikelpoisuutensa.

Valtuuston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tilalle valitaan seuraavassa valtuuston kokouksessa uusi, jos hän
– tulee valituksi hallitukseen tai
– on pysyvästi estynyt toimimasta valtuuston puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana tai
– menettää vaalikelpoisuutensa.

Valtuuston varajäsenillä ja hallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksissa.

11§ Valtuuston vaali

Valtuuston jäsenet valitaan joka kolmas vuosi 1.9.–31.10. pidettävällä jäsenäänestyksellä, joka järjestetään erillisessä äänestystilaisuudessa, postitse, tietoliikenneyhteyden ja/tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vaalista määrätään tarkemmin valtuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä.

Suurimman äänimäärän saaneet tulevat valituksi valtuuston varsinaisiksi jäseniksi ja seuraavaksi suurimman saaneet varajäseniksi.

12§ Valtuuston tehtävät ja sääntömääräiset kokoukset

Valtuusto hyväksyy henkilökohtaisten avustajien työnantajien työehtosopimuksen tai valtuuttaa hallituksen hyväksymään sen ohjeidensa mukaan.

Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– esitellään hallituksen vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta
– esitellään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä toimintavuodelta
– päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
– päätetään joka kolmas vuosi valtuuston jäsenten ja varajäsenten määrästä seuraavalle kolmivuotiskaudelle
– käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet
– käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
– käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 3/4 määräenemmistöllä annetuista ja hyväksytyistä äänistä.

Valtuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa todetaan vaalitulos ja vahvistetaan valtuuston kokoonpano
– uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa valitaan valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
– käsitellään hallituksen tilannekatsaus
– päätetään tarvittaessa strategiasta
– päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
– päätetään seuraavana vuonna eri jäsenryhmiltä perittävät liittymis- ja jäsenmaksut
– päätetään valtuuston ja hallituksen jäsenten palkkioista ja korvauksista
– päätetään seuraavan vuoden talousarvio
– uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa päätetään hallituksen jäsenten määrästä seuraavalle kolmivuotiskaudelle
– valitaan joka kolmas vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi, sekä varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät ole erovuoroisia yhtä aikaa.
– valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi.
– valitaan tilintarkastusyhteisö
– käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet
– käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
– käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 3/4 määräenemmistöllä annetuista ja hyväksytyistä äänistä.

13§ Valtuuston ylimääräinen kokous

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuusto tai hallitus niin päättää, tai vähintään 1/10 valtuuston äänioikeutetuista jäsenistä tai 1/10 Liiton äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä hallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Ylimääräinen kokous on pidettävä 75 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

14§ Valtuuston kokouskutsut

Valtuuston kutsuu koolle hallitus.

Kutsu valtuuston sääntömääräiseen kokoukseen toimitetaan valtuuston jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse viimeistään kaksi viikkoa ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan kutsu ylimääräiseen kokoukseen toimittaa kokousta edeltävänä päivänä, jolloin kutsu on lähetettävä sähköpostitse.

15§ Aloitteet

Varsinainen jäsen voi tehdä aloitteita Liitolle. Hallitus käsittelee tehdyt aloitteet ja toimeenpanee tai valmistelee ne käsiteltäväksi valtuuston kokouksessa.

16§ Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 3–6 jäsentä, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Hallitukseen voidaan valita ainoastaan Liiton varsinainen jäsen. Valtuuston ja hallituksen jäsenenä ei voi toimia samanaikaisesti. Hallitukseen valitun valtuuston jäsenen tai varajäsenen valtuustojäsenyys katkeaa hallitusjäsenyyden ajaksi. Hallitusjäsenyyden päättyessä jäsen palaa takaisin valtuuston jäseneksi, jos valtuuston toimikautta on vielä jäljellä. Jos hallituksen jäsen ei enää ole Liiton varsinainen jäsen, hänen kautensa päättyy valtuuston seuraavassa sääntömääräisessä kokouksessa, jossa hänen tilalleen jäljellä olevaksi kaudeksi valitaan uusi jäsen.

Hallituksen tulee hoitaa asioita huolellisesti yhdistyslain, näiden sääntöjen, valtuuston päätösten sekä hyvän yhdistyskäytännön ja hallintotavan mukaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä vaatii sitä. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä, mukaanlukien puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Jos hallitus niin päättää, sen kokouksiin voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja/tai hallituksen siihen määräämä hallituksen jäsen on velvollinen olemaan läsnä valtuuston kokouksessa.

17§ Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on muun muassa
– edustaa Liittoa ja hoitaa sen operatiivisia asioita
– neuvotella työehto- ja muita sopimuksia ja toimia muillakin tavoilla jäsentensä hyväksi heidän työnantaja-asemaansa koskevissa asioissa
– valvoa alan työehtosopimuksen noudattamista
– laatia ehdotus Liiton strategiasta
– hyväksyä Liiton hallinnossa noudatettavat hallintosääntöä täydentävät ohjeet
– huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta
– valita keskuudestaan tai ulkopuolelta tarvittavat toimihenkilöt tai työryhmät
– palkata ja erottaa Liiton toimihenkilöt sekä sopia heidän työsuhteensa ehdoista
– kutsua koolle valtuuston kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
– laatia kutakin toimintavuotta varten toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotukset
– esittää valtuustolle kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta
– huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta
– vastata Liiton taloudesta ja omaisuudesta huolellisesti
– päättää Liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä
– huolehtia, että viranomaisrekistereissä on ajantasaiset tiedot Liitosta
– hyväksyä ja erottaa jäsenet ja ylläpitää jäsenluetteloa
– valita Liiton edustajat järjestöihin ja muihin yhteistyö- ja valmisteluelimiin
– hoitaa muut asiat, jotka eivät kuulu valtuustolle.

18§ Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö.

IV LUKU
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

19§ Tili- ja toimintakausi

Liiton tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on toimitettava tilintarkastusyhteisölle viimeistään 30 päivää ennen kevätkokousta. Tilintarkastusyhteisön tulee toimittaa tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuston kokousta.

20§ Tilintarkastus

Liiton taloutta ja hallintoa tarkastamaan valitaan tilintarkastusyhteisö.

21§ Liiton ohjeet

Liitolla voi olla näitä sääntöjä täydentäviä ohjeita kuten hallintosääntö ja vaalijärjestys, jotka ja joiden muutokset hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä valtuuston kokouksessa.

22§ Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muutokset hyväksyy valtuusto. Sääntömuutosehdotuksen tulee esiintyä kokonaisuudessaan kokouskutsussa.

Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista ja hyväksytyistä äänistä kannattaa sitä kokouksessa.

23§ Liiton purkaminen

Valtuusto voi päättää Liiton purkamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Purkamispäätöksen on saatava taakseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista ja hyväksytyistä äänistä.

Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat käytetään Liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.